Bria Opal Allen
Bria Opal Allen || 20.12.1996 New York City, New York, USA || 24 || female || single || bi but prefers men || Associate in Science in geology, works as a bartender || lives in a studio apartment in Westdale || proud single-mom of 2-year old Waylon (born in February 2019), dad or stepdad don’t really care and mom has never been the best mom 4ever, tries to be close with her siblings and wants to be closer with two older half-brothersBrian kohdalla tarinassa oli mahdollisuus suureenkin draamaan. Äiti oli muuttanut Saksasta Yhdysvaltoihin näyttelijäura mielessään ja oli jo kolmannessa vakavaksi väitetyssä suhteessaan, joista kahdessa edellisessä romantiikka näytti kuolleen yhteen lapseen. Brian kohdalla papereihin jäi kuitenkin sama isukki kuin yhdelle vanhemmalle ja yhdelle nuoremmalle täyssisarukselleen, vaikka äiti olikin tekemässä vaihtoa neljänteen mieheen odottaessaan Brian ainoaa nuorempaa sisarusta. Bria ehti syntyä New Yorkissa mutta viimeinen lapsi näkikin jo auringon ensimmäistä kertaa Hollywoodin kylttien varjoissa. Isyystestejä ei ikinä tehty, vaikka aihetta taisi olla epäilykseen, eikä lopulta kumpikaan isä, ei oikeaksi väitetty eikä isäpuoli, olleet kovin isällisiä lapsille. Ei mitään fyysisesti vakavaa, kenenkään henki ei ollut ikinä uhattuna, ruokaa oli pöydässä, syntymäpäivänä lahja odottamassa ja koulussa puhtaat vaatteet, mutta kasvuympäristö oli auttamatta lämpimän isällisen läsnäolon tyhjiössä.
Bria ei kuitenkaan kasvanut kovin pahasti kieroon, vaikka ehkä elämästä puuttui vähän rajoja ja rakkautta tai välittämisen osoituksia. Äiti oli läsnä, jos oli, mutta minkä sille mahtoi, että elokuvaura vaati erikoisia tunteja eikä 4 ruumisroolia putkeenkaan saanut luopumaan näyttelijäunelmasta ja vaihtamaan alaa johonkin tasaisen turvalliseen. Sen sijaan lapset saivat maistaa pientä painetta täyttää äitimuorin unelmaa ja kasvaa kunnon näyttelijöiksi, jotka sitten joskus hienossa gaalassa osoittaisivat upeasti arvostustaan näyttelijäuralla tukeneelle äidilleen ja ottaisi gaala-aveciksi. Ei tosin Bria. Äiti ei tainnut uskoa, että sillä naamalla tultaisiin seuraavaksi Audrey Hepburniksi, vaikka mitä tekisi. Eikä Bria kyllä sitä halunnutkaan, vaan keskitti jo lapsena unelmansa varsin perinteisiin eläinlääkäreihin ja joskus vähän vähemmän perinteisiin delfiinikouluttajiin, joista jälkimmäinen vaihtui jossain vaiheessa semi-aktiiviseen delfinaarioiden vastustamiseen.
Koulumaailmassa Bria totesi olevansa lähinnä keskinkertainen. Numerot eivät olleet hyviä, mutta eivät ne olleet huonojakaan. Jossain kohti high schoolia käytiin läpi rakkaus pahoihin poikiin sekä pienet identiteettikriisit, kun tytötkin olivat kivoja ja saivat vatsanpohjassa aikaan myllerrystä. Kävi poikaystävä, kävi tyttöystävä – jälkimmäistä ei tosin viety kotiin näytille – ja lähti poikaystävä sekä tyttöystävä. Joskus jäätiin kiinni koulun takaa tupakalta parin ”huonomman nuoren” kanssa, saatiin puolihuolimaton puhuttelu äidiltä, ennen kuin tuo ryntäsi seuraavaan koekuvaukseen, ja otettiin siitä opiksi eikä edes kapinoitu pahasti. Joskus juotiin perseet, kun oli sovittu kaverin kanssa tarina, missä oltaisiin, jos vanhemmat kysyisivät – eivät kysyneet – mutta siihen se nuoruuden hulluus sitten jäikin: noin kahteen humalaan, joiden aikana ei edes murrettu kättä tai piirretty graffitia naapurin aitaan. Bria eli vain omassa pienessä kuplassaan, missä vanhempien huomio keskittyi enemmän muiden sisarusten asioihin, kun olihan tarjolla äidin hemmoteltua kuopusta sekä todennäköisempää tulevaisuuden näyttelijätähteä viemään äitiä avecina juhliin, mihin tuo ei itse päässyt tai aiheuttamaan perhedraamaa, jos ei veisikään. Sitten oli vain Bria.
Valitettavasti käteen saadut high schoolin paperit eivät ajaneet uralle huippujuristina eikä taiteellisia talentteja ollut näyttelemisen sijaan mihinkään muuhunkaan. Ensin vanhemmat eivät edes painostaneet opiskelemaan, vaan Bria työskenteli suhteellisen tyytyväisenä pienellä palkalla lähikaupan kassalla ja yritti keksiä jotain suuntaa elämälleen. Lopulta uravaihtoehdot olivat kirjaimellisesti lapuilla talon seinässä ja Bria heitti tikkaa niitä kohti, koska mikään ei kiinnostanut toista enemmän eikä valitettavasti lahjakkuustasolla ei ollut yhtä asiaa toisia ylempänä. Geologia meni samaan aika kiinnostavaan kategoriaan, mutta tulos mikä tulos. Matka kävi lopulta Los Angeles Southwest Collegeen opiskelemaan sitä tarkoituksena kai parin vuoden jälkeen jatkaa siitä sitten saman alan parissa kunnon bachelor-tutkinto, jos se osoittautuisi edes teoriassa kiinnostavaksi vaihtoehdoksi.
Elämä ei vain mennyt suunnitelmien mukaan. Oikeastaan geologia osoittautui yllättävän kiinnostavaksi ja antoi Brialle suunnan tulevaisuuteen, mikä oli mahtavaa. Vanhempia ei ihan hirveästi asia kiinnostanut. Siinä opiskeltiin ja opeteltiin elämää itsenäisessä Los Angelesissa, vähän jopa hurjasteltiin juomalla useammin perseet kuin nuorena ja polttamalla. Löytyi uusi potentiaalinen poikaystävä ja löytyi uusi potentiaalinen tyttöystävä, mutta kumpikin tuli ja meni. Löytyi seuraava uusi, ladattiin tinder, käytiin treffeillä ja elämä oli oikeastaan aika hauskaa, kun siihen kuului myös huomiota sopivissa määrin. Commynity collegesta valmistumisen päivä tuli ja muutama viikko myöhemmin tuli myös kaksi viivaa raskaustestissä.
Uutinen pisti kyllä pasmoja pahemman kerran sekaisin, mutta kyllä ajatukseen lopulta sopeutui ja Bria päätti pitää lapsen, vaikka lapsen isästä ei ollut hirveästi havaintoja yhden yön jälkeen. Uutinen pamautettiin äidille kesken sunnuntain perheillallisen, missä valitettavasti oli kyllä ylimääräisiä isäpuolen sukulaisia, joiden ei ollut pitänyt olla siellä. Siinä vaiheessa joku saattoi kommentoida, että nyt oli Bria mennyt jo astetta kovempiin otteisiin huomiota saadakseen, vaikka vahinkoraskaudessa yli 20-vuotiaana ei ollut yhtään samaa dramatiikkaa kuin mitä siinä olisi ollut vasta teini-ikäisenä. Eihän tarina sisältänyt edes hylkääviä poikaystäviä tai että isänä olisi ollut joku opiskelijoita viettelevä opettaja, mafian mies tai edes linnakundi – siis toivottavasti, eihän isukkia ollut nähty sen yön jälkeen, joten mistä sitä tiesi. Vain joku nuori sälli, alkoholia ja valitettavasti puhjennut kondomi.
Äidin miestenvaihto-operaatioiden jälkeen ei valitettavasti löytynyt maailmaan yhtään tulevasta isoisän urasta innostunutta miestä, mutta onneksi Bria ei ollut ikinä nojannutkaan siihen. Äiti kyllä välitti sen verran, että lähetteli raskauskirjoja useamman lapsen kokemuksellaan ja niistä kaiketi ollaan kiitollisia, vaikka jonkinlaisen yksin asumisen aikana kasvaneen ylpeyden takia ei Bria edes yrittänyt palata kotiin vanhempien helmoihin, vaan päätti pitää elämänsä omassa ylhäisessä yksinäisyydessään. Yksiöstä tulisi varmaan myöhemmin helvetti lapsen kanssa, mutta eiköhän se vauva-ajan menisi. Waylon syntyi seuraavana talvena. Geologiaa ei Bria ole vieläkään hakeutunut opiskelemaan yliopistoon, mutta ehtiihän sitä. Baarityölläkin elää toistaiseksi, ja Westdalesta löytynyt yksiö on vielä ollut toimiva, kun 2-vuotias ei haaveile yksityisyydestä samalla tavalla kuin vanhempi lapsi haaveilisi. Oman lapsen saaminen on aiheuttanut jonkun uuden ja hämmentävän tarpeen lähentyä omien sisarusten kanssa, että Waylonille olisi tarjolla edes jotain läheistä sukua. Heilan puutteessa kun pikkusisaruksia ei ole ainakaan lähitulevaisuudessa näkyvissä.
Kaikki ihmiset eivät vain voi olla taivaan kirkkaimpia tähtiä, ja Bria kuuluu ehdottomasti vähemmän kirkkaisiin tähtiin eikä hän ole asiasta kovinkaan pahoillaan. Joku high schoolin ensimmäisen luokan opettaja taisi kehua Briaa kovinkin tasapainoiseksi nuoreksi neidiksi ja sitä agendaa Bria yrittää edelleen toteuttaa parhaansa mukaan eli vähintään pitää sellaisen tasapainoisen, nuoren yh-äidin kuvaa yllä niin paljon kuin se on vilkkaan parivuotiaan kanssa mahdollista. Onneksi lasta voi syyttää aina, jos hiukset sojottaa joka suuntaan ja t-paidassa on spagettijäljet. Kyse siis ei ikinä ole omasta kömpelyydestä vaan äiti-ihmisen kiireistä. Tekosyy on paras syy, sillä kömpelyys ei todellakaan ole oikeassa maailmassa yhtä söpöä kuin se Twilightissa oli eikä näytä tuovan jotain kimaltavaa vampyyriprinssiä elämään tekemään siitä vähemmän tylsää ja tavallista.
Bria ei varsinaisesti ole ikinä ollut ihminen, joka viihtyisi huomion keskipisteenä. Esitelmä luokan edessä? Ei. Koulun joulunäytelmä? Ei todellakaan, vaikka äitimuori kannustikin lapsia muuttumaan näyttelijöiksi, kun sen olisi pitänyt olla verissä. Ei vain ollut. Ei silloin eikä ole edelleenkään. Bria ei piittaa siitä, että kaikkien katseet olisivat hänessä. Nuorena se oli hetkittäin lähes ongelma, mutta nykyisin nainen viihtyy isommissakin porukoissa sekä asiakaspalvelutyössä. Ihmisethän ovat oikeastaan aika kiinnostavia, vaikka edelleen Bria on enemmän pienten kaveripiirien ja muutamien ystävien illanistujaisten ystävä kuin isojen ryhmien rakastaja. Baarielämä on ollut ihan okei, kun sitä saa tehdä turvallisesti tiskin takaa eikä oletuksena ole reivata keskellä väkijoukkoa kuin viimeistä päivää. Kai omillaan eläminen ja kaikenlaiset taaperoille tarkoitetut kerhot kymmenine muine vanhempineen ovat aiheuttaneet jonkinlaista henkistä kasvua.
Bria on tottunut olemaan aika näkymätön, sievä seinäruusu, joten tarpeen vaatiessa vastaavaan rooliin asettuminen käy edelleen kuin tanssi vanhasta tottumuksesta. Ei Bria varsinaisesti enää tahtoisi olla seinäruusu eikä välttämättä ole koskaan halunnutkaan olla, mutta kaavoihin on todella helppo kangistua. Onhan sellainen ihanan tuttua ja turvallista ja sisältää vielä vähemmän yllätyksiä kuin äidin yllätyksetön ura ruumisnäyttelijänä. Vielä ei ole tullut prinssi rohkeaa tai prinsessa rohkeaa repäisemään pois arjesta, kun Bria ei itse oikein sellaisiin suuriin repäisyihin pysty. Hyvä jos saa vaihdettua ruokapöydän tuolit vuoden pohtimisen jälkeen tai lisättyä tuttuun lasagnereseptiin uusia mausteita. Eikä taaskaan sillä, etteikö Bria haluaisi tehdä isoja päätöksiä kuten vaihtaa ruokapöydän tuoleja, mutta kun tuttu on turvallista ja turvallisuus on ihanaa, kun on vauhdikas taapero elämässä. Taipumusta voi olla vähän turhanpäiväiseen stressailuun aivan turhanpäiväisistä asioista, mutta kaiketi sitäkin tapahtuu aivan normaaleissa rajoissa.
Bria kokee olevansa vallan harmaa hiirulainen. Ehkä hän onkin tai sitten nainen on vain niin vahvasti asettunut asemaan, missä on se tylsin, tavallisin ja massaan sekoittuvin sisarus ja lokerosta ei vain pääse mitenkään ulos oman pään sisällä. Se ei kyllä tarkoita, etteikö naisesta löytyisi puhetta ja papatusta, kun seura on tuttu. Joskus jopa silloin kun seura ei ole tuttua, sillä ei Bria mitenkään epäsosiaalinen tai introvertti ole. Enemmänkin ambivertti eli keskellä sitäkin skaalaa, kunhan ei tarvitse esiintyä yleisölle leikkien luontevaa. Alkoholilla on ennenkin kasvatettu sosiaalisia kykyjä ja menevyyttä muttei vielä ikinä karaokelavalle menemiseen asti. Brian kunniaksi hän on kyllä yleensä ensimmäisenä jonossa kannustamassa muita menemään karaokelavalle riippumatta siitä, osaavatko toiset laulaa vai eivät. Tulevaisuuden ura kannustavana mutsina kentän laidalla on siis hyvällä alulla. Bria on siis hyvä tsemppari ja mielellään kuuntelee huolet ja murheet, keittää teetä tai kahvia tai rommitotia, ja antaa neuvoja, jotka eivät ole erityisen hyviä tai huonoja mutta neuvoja silti.
Brian tunteiden ilmaisu ei ole kovin räiskyvää, mikä kaiketi on yksi syy siihen, että nainen epäilee olevansa auttamattomasti ikuinen seinäruusu. Brian tapana on enemmän mökötellä yksin kuin raivota tai tapella kenenkään kanssa, jos sukset menee ristiin pienessä tai isossa asiassa. Joskus se menee varmaan epäterveellisen lähelle mykkäkoulun pitämistä, mutta sentään Bria on nopeasti vastaamassa, jos joku toinen tulee hieromaan sovintoa, ellei ole niellyt vähäistä ylpeyttään sitä ennen. Toisinaan suusta lipsahtaa yllättävän sarkastisia kommentteja, mutta yleensä Bria osaa hillitä suutaan. Paino sanalla yleensä. Vahinkojahan sattuu paremmissakin piireissä. Nykyisin Brian kohdalla ehkä enemmän kuin ennen, kun oma lapsi on auttanut ymmärtämään sitä, kuinka puutteellista vanhemmuutta on itse saanut osakseen, ja ehkä olisi ansainnut vähän parempaa. Ehkä oma kokemus totaalisesta keskinkertaisuudesta kumpuaa jostain lapsuudesta, ja ehkä sitä voisi olla saavuttanut enemmän, jos olisi saanut vähän enemmän tukea asioiden saavuttamiseen ja kannustusta olla parempi kuin tylsä ja ongelmaton sekä lähes unohdettu lapsi parempien lasten välissä.
Bria ei ole erityisen massasta erottuva yksilö. Jossain asiassa Bria on elämässään päässyt keskiarvojen yläpuolelle, sillä pituutta naiselta löytyy 171 senttiä, mutta siihen se keskiarvoista poikkeaminen sitten jääkin. Muotoja löytyy omasta takaa ihan kohtalaisesti, ja keho on pysynyt kunnossa kiitos nuoruudessa opittujen liikuntatottumusten. Hölkkälenkit saivat jossain kohti vain lastenvaunut seurakseen. Tosin vieläkään ei ole tullut vastaan sellaista mahtavaa hyvänolon aaltoa, mikä liikunnan harrastamisesta kuulemma pitäisi tulla.
Hiukset ovat vaihtelevan polkkamittaiset, joskus otsatukalla ja joskus ei, riippuen kuinka pahasti kampaajakäyntien väli venähtää ja milloin keittiösakset ovat ratkaisu. Väri on milloin mikäkin väripurkkiruskea tai tummahko blondi. Luonnollinen hiusväri on unohtunut jo vuosia sitten, mutta vuosiin ei ole kokeiltu nuoruudessa yritettyä kirkasta punaista, joka tuntui silloin jo auttamattoman isolta valheelta ja yritykseltä olla coolimpi kuin oikeasti oli. Elämässä on päädytty pisteeseen, missä hiuksilta toivotaan vain helppoutta eikä niinkään enää muodikkuutta, jos muoti on ikinä ollutkaan mikään suuri kiinnostuksen kohde. Silmät ovat siniset, ja yleisilme kasvoilla yleensä varsin iloisen hymyilevä tai vähintäänkin ystävällisen oloinen.
Muoti ei valitettavasti ole Brian ensimmäinen kiinnostus. Nykyisin etenkin mennään lähinnä mukavuus ja käytäntö edellä. Kenkien ensimmäinen missio ei ole näyttää hyvältä vaan olla sellaiset, millä pysyy pystyssä, kun ryntää lapsen perään. Vaatekaapissa ei nykyisin ole ihan hirveästi muuta sisältöä kuin rennonmallisia boyfriend farkkuja sekä t-paitoja toisen perään. Onneksi lapsi on hyvä tekosyy olla treffailematta liikaa, niin ei elämässä säästyy pahoilta asukriiseiltä, mitä hienompaan paikkaan meneminen varmaan aiheuttaisi. Meikki pysyy arjessa lähinnä kevyessä ehostamisessa. Korvissa on reiät mutta harvemmin Bria käyttää muita kuin yksinkertaisia renkaita tai nappeja.