|
|
access_time Jul 26, 2021 22:24:20 GMT 2
Jonathan Benjamin Schulte "Jonah" b. 02.02.1994, portland, oregon 27 yrs old he/him, single, bisexual lives in his fancy and expensive penthouse @ brentwood, los angeles
rap-artist and songwriter better known as artist name jonaclown, adhd-diagnosed hiv-positive ex-junkie, (used to be) media's favourite golden boy, released his newest album in jan 2021.
past:
Jonah syntyi Portlandiin, Oregoniin duunarivanhempiensa vanhimmaksi lapseksi kolme vuotta pikkuveljeään Jasperia ja viisi vuotta pikkusiskoaan Maisieta ennen. Jonah ja Jasper saivat alkunsa ihan suunnitellusti, siinä missä pikkusisko Maisie oli vahinko, joka ehti edetä liian pitkälle. Vanhemmilla, isä Johnilla ja äiti Helenillä, oli kyllä kai ollut ihan kivat ajatukset perheenperustamisesta ja sillä tavalla, mutta kaiketi lapsiperhearki yllätti nuorehkot vanhemmat täysin.
Koko ikänsä mielenterveysongelmista kärsinyt saksalaisyhdysvaltalainen Helen vajosi erittäin pahaan synnytyksenjälkeiseen masennukseen jokaisen lapsen kohdalla, Maisien kohdalla ehkä pahiten. Ja näin jälkeenpäin kun miettii, niin Jonah ei oikeastaan muista lapsuudesta tai nuoruudesta sellaista aikaa jolloin äiti olisi voinut hyvin tai ollut ylipäänsä edes lähes terve.
Vanhemmilla oli parisuhdeongelmia ainakin siitä saakka, kun lapset tulivat mukaan kuvioihin, ja ongelmat kärjistyivät lopulta sellaiseksi jokailtaiseksi huutamiseksi ja siihen, että äiti viskeli tavaroita isän päälle ja laittoi asuntoa uuteen uskoon. Tavaroiden viskelylle oli kuitenkin ihan sellainen jopa validi syy, vaikkei riehuminen mikään ratkaisu olekaan, sillä isä juoksenteli vähän väliä hässimässä muita naisia ja pakeni vanhemman vastuuta milloin mihinkin omille teilleen. Vaikeasti masentunut, pakko-oireinen, ahdistunut äiti vajosi lopulta aika vahvasti lastensa ulottumattomiin - muistoissa on päiviä, jolloin nainen oli totaalisen kykenemätön edes nousemaan sängystä ylös hoitamaan muksujaan sairautensa takia.
Jonah itse oli todella vilkas lapsi, täysin kykenemätön keskittymään mihinkään pikkutarkkaan ja lisäksi vähän väliä erinäisiin ongelmiin ajautuva - ei siksi, että olisi ollut jotenkin erityisen ongelmallinen tai pahansuopa muuten, kunhan vaan sellainen yliaktiivinen häsläys ja totaalinen impulssikontrollin puute ajoi penskan vaikeuksiin hyvin toistuvasti. Koulunkäynti oli Jonahille aina vaikeaa, lähinnä tarkkaamattomuusongelmien ja ylivilkkauden takia. Hän oli kuitenkin todella pidetty tyyppi koulussa ja koulukavereiden keskuudessa kaikesta häsläämisestään huolimatta. Aika nopeasti omaksuttiin sellainen class clown -rooli kouluympäristössä ja oikeastaan sen ulkopuolellakin. Kun ei oikein voitu loistaa arvosanoilla, niin oltiin sitten se, jonka jutuille ja touhuille kaikki pääsivät nauramaan. Sosiaalisella, hauskalla jäbällä kavereita ja tuttavia oli valtavasti ja kun perusluonne oli kuitenkin mukava, niin vaikea kai sitä ylivilkasta pelleä oli inhota.
Kotona oli aina vähän vaikeaa - Jonahin kouluiässä isä ei enää viihtynyt siellä, eikä miestä juurikaan näkynyt muutenkaan. Äiti luukutti sairauslomaa sairausloman perään mielenterveysongelmiensa takia, söi kasapäin nappeja ja joutui lopulta irtisanotuksi. Jonah tavallaan kasvoi isoksi aika nopeasti, vanhimpana lapsena hän opetteli huolehtimaan nuoremmat sisarukset hoitoon ja kouluun ja hoiti kotia ja teki sisaruksille ruokaa ja mitä nyt kykeni. Opeteltiin ymmärtämään metaeleistä, milloin äidillä oli erityisen vaikeaa, milloin äiti oli erityisen ahdistunut tai erityisen itsetuhoinen, ja yritettiin sitten elää sen mukaan.
Äidin vanhemmat auttoivat sen mitä ehtivät, kun asuivat eri kaupungissa, ja erityisesti isoäiti oli aina Jonahille tärkeä.
Jonah oli kolmetoista, kun isä lopullisesti otti ja lähti uuden naisen matkaan. Kamalasti äijästä ei sen jälkeen kuulunut, kun sille oli tärkeä päästä perustamaan uutta perhettä uuden rakkautensa kanssa. Koulussa ei mennyt teini-iässä arvosanojen suhteen sen paremmin ja alettiin saada jälki-istuntoja enemmän, kun kaiken sen ylivilkkauden lisäksi vielä murrosiän hormonisekoilut alkoivat. Isovanhemmat passittivat lopulta lapsenlapsensa ADHD-tutkimuksiin ja maksoivat kaiken, niin että niin ikään neljätoista vuotiaana Jonah sai diagnoosin ja lääkkeen. Se auttoi jonkin verran - Jonah saattoi kokea, ettei hän ollutkaan tyhmä kuin saapas, vaan pärjäämättömyys koulussa johtui jostain neuropsykiatrisesta ongelmasta aivoissa.
High School -iässä pellen rooli alkoi ahdistaa - kaikki kyllä pitivät yllytyshullusta, hauskasta ja aina liikkeessä olevasta Jonahista edelleen, kavereita riitti enemmän kuin monella suositummalla ja hän oli todella haluttua seuraa milloin minnekin kotibileisiin ja kaupungille sekoilemaan. Sitä alettiin kuitenkin tuntea olo sellaiseksi, ettei kukaan ottanut tosissaan. Oltiin huomaamatta rakennettu sellainen naurava klovnin maski, jonka taakse piilotettiin kaikenlainen kotioloista kumpuava paha olo. Kun joku kysyi kuulumisia, keksittiin jotain hauskaa ja puhuttiin, kuin kaikki olisi loistavasti. Ja sitten mentiin koulusta kotiin ja pelättiin koko matka, että äiti oli päättänyt tappaa itsensä päivän aikana.
Jonah oli aina liikunnallisesti lahjakas, mutta ei ikinä harrastanut urheilua sen isommin. Sen sijaan kundia kiinnostivat tietokoneet, koodaaminen ja aivan erityisesti musiikki. Huomattiin, kuinka kirjoittaminen auttoi ja siihen kyettiin syventymään, paperille alkoi syntyä riimejä ja valmiiden biittien päälle opeteltiin räppäämään.
Äiti yritti itsemurhaa Jonahin High Schoolin aikana ja Jonah oli myös se, joka työnsi sormet kylppärin lattialla makaavan äitinsä kurkkuun, että saisi sen oksentamaan yliannostuksena ottamansa napit pois. Äiti pääsi lopulta osastohoitoon Jonahin juuri muutettua kotoaan ja pienemmät sisarukset muuttivat isovanhempien luokse.
Päihteet olivat tulleet Jonahin elämään jo teini-iässä ja käyttäminen kasvoi aika paljon, kun muutettiin omaan asuntoon ja päästiin kuin päästiinkin opiskelemaan tietotekniikkaa - yllättäen stipendillä, kun osattiin niin hyvin säätää koneiden kanssa ja koodata - ei kai todistus olisi paljoon riittänyt, eikä äidilläkään ollut lapsilleen mitään collegesäästöjä. Opinnot menivät sitten kuitenkin penkin alle ja enemmän kiinnosti sekoilla päihteiden ja kavereiden kanssa sekä niin ikään kirjoittaa räppejä. Jonah alkoi käydä paikallisten baarien rapbattle-illoissa, pärjäsi erityisen hyvin ja musiikin undergroundeimmissa piireissä alettiin hyvin nopeasti saada nimeä.
Tehtiin siinä parikymppisenä hanttihommia, että saatiin hommattua musavehkeet kämpille. Sitten alettiin laittaa omaa musiikkia nettiin ja se levisi vauhdilla. Jonah oli 22-vuotias kirjoittaessaan levytyssopimuksen suhteellisen hyvään ja tunnettuun levy-yhtiöön. Opinnot jäivät, vaikka tietokoneista ja tekniikasta kiinnostuneelle jäpikälle ala olisikin ollut ihan passeli - musa kiinnosti kuitenkin enemmän. Päästiin sitten nauhoittamaan isolle studiolle, julkaistiin ensimmäisen iso biisi, joka löysi tiensä myös radioon. Sitten tuli pari feattia isompien nimien kanssa ja menestys oli suhteellisen taattu. Debyyttialbumi julkaistiin Jonahin ollessa 23 -vuotias ja heti tämän jälkeen alettiin myös keikkailla. Media rakastui heti hauskaan, mukavaan, supersosiaaliseen ja kuuntelijansa huomioon ottavaan nuoreen artistiin, joten haastatteluja alkoi sataa ihan vauhdilla. Jonahista pidettiin ehkä siksikin, että hän oli melko tavallinen jäbä - ei flexattu hienoilla autoilla (vaikka totta kai sellainen oli hommattu) tai leikitty mitään räppigangsteria. Tehtiin vaan musiikkia. Sitten tuli Yhdysvaltain kiertue, loppuunmyytyjä keikkoja ja kasapäin faneja, jotka huusivat nimeä, kun hypättiin keikkabussita ulos. Kiertue oli valtava menestys.
Menestys, julkisuus ja loppumaton rahantulo oli silti ehkä kuitenkin liikaa tai kaikki tapahtui liian nopeasti. Päihteet olivat kyllä olleet Jonahin elämässä mukana jo pitkään, mutta kun musahommat lähtivät lentoon, niin alettiin myös käyttää enemmän. Jonah alkoi oireilla ahdistuksena kaikkea hullunmyllyä, ja ahdistusta tietysti helpotettiin päihteillä, kuten alan henkeen kuului. Alkuun se oli jotain viattomia koksuviivoja tai essonappeja klubien vessoissa tai vip-bileiden jatkoilla, mutta ehkä Jonah oli aina ollut sellainen "kaikki tai ei mitään" -tyyppi, joka veti kerralla kunnolla yli.
Jonah oli keikalla New Yorkissa, kun veti ensimmäisen kerran suoneen, koska kyllähän meta vaan tuntuu paremmalta lionneena ja suonen sisällä kuin nuuskattuna. Sen piti jäädä yhteen kertaan, mutta ei sitten jäänyt. Valtavalla vauhdilla todella noustiin suosioon, mutta tultiin sitten aika ryminällä alaskin. Jonah alkoi vetää keikkojen välissä piikkiä, ja kun rahaa kuitenkin oli, niin ei tarvinnut huolehtia, että talous kaatuisi mihinkään metan ostamiseen.
Julkkisbileet ja muut överihienot juhlat vaihtuivat kaman ostamiseen ja sen vetämiseen milloin tuttujen tai tuntemattomien kämpillä, milloin omassa lääväksi muuttuneessa Los Angelesin miljoonakodissa. Musajulkkiksia ja sometähtiä oli toki edelleen ympärillä, mutta alettiin silti samalla pyöriä hyvin epämääräisissä seuroissa ja epämääräisissä paikoissa. Jonah, joka oli aina ollut se joka piti huolta kavereistaan ja oli salettiin se kiva kundi ihan kaikille, paskoi aika monen ihmissuhteensa kamankäytön takia, eikä lopulta voinut pitää riippuvuuttaan salassa. Lehdet alkoivat juoruta napsiessaan kuvia merkittävästi laihtuneesta ja huppariinsa kaivautuneesta räppäristä, joka oli aikaisemmin ottanut iloisena vastaan haastattelukutsuja, ja nyt kieltäytyi niistä kaikista. Puheet huumeongelmasta levisivät melko nopeasti ja entisestä musiikkimedian lempparipojasta tuli lähinnä narkkariräppäri, jonka seuraavaa metapäistä mokailua odoteltiin kieli pitkällä.
Vahvaa alamäkeä ja syöksykiitoa jatkui ehkä puolitoista vuotta, ennen kuin, täysin yllättäen, Jonahin isoäiti repi pojanpoikansa ylös sekavasta suosta. Isoäiti passitti narkomaanin räppärin yksityiseen laitokseen jonnekin keskelle Idahoa katkaisuhoitoon. Kai musiikinteko kuitenkin painoi enemmän kuin huumeet, vaikka riippuvuus sai tekemään käytännössä mitä tahansa. Huonovointinen räppijäbä oli oikeastaan hyvin motivoitunut pääsemään irti kamasta, koska kelasi varmaan kuolevansa muutoin ihan parin vuoden sisään.
Vieroitushoito oli vähintäänkin helvettiä, mutta elämä alkoi riippuvuuden suhteen silti voittaa. Menetetyt kilot tulivat takaisin kalliin laitoksen hyvällä safkalla, pää alkoi voida paremmin ja väri palasi kasvoille. Katkaisuhoidon alussa otetut verikokeet ja niiden tulokset toivat silti varjon muutoin paremmalta näyttävään elämään. Ihan täysin varmoja ei oltu, että oltiinko välillä käytetty jonkun narkomaanitutun likaisia neuloja kun oltiin rännitetty kamaa suoneen, eikä ihan oltu varmoja, että oliko pöllyissä yhdyntää harrastaessa aina käytetty kondomia. Todennäköisempi vaihtoehto verikokeiden tulokseen oli kaiketi kuitenkin likaiset neulat, koska ainakaan riippuvuutensa pahimmassa vaiheessa ei oltu pahemmin jaksettu kiinnostua seksistä.
Hiv-tartunta tuntui jonkinlaiselta elämän loppumiselta, osittain siksikin, että Jonahin mielikuvat hivistä olivat hyvin stereotyyppiset. Paniikissa jäbä kelasi, että kun ei saanut kamalla itseään hengiltä, niin nyt sitten kuoltaisiin johonkin immuniteetin tappavaan virukseen. Katkaisuhoidossa oli kuitenkin aivan erityinen ohjelma hiv-positiivisille ja kaikenlainen ryhmä- ja yksilöterapia asian työstämiseksi auttoi paljon. Tajuttiin, ettei tähän kuoltaisi, kun syötäisiin vaan lääkkeet, eikä tätä voitaisi muihinkaan tartuttaa jos muistettaisiin niellä se nappi joka aamu. Jonah alotti lääkityksen vieroituksessa olossaan ja lupasi itselleen, ettei enää koskaan koskisi metamfetamiinin.
Jonah kirjoitti paljon biisejä vieroitushoidon aikana ja keskittyi oikeastaan lopulta siellä vaan musaan. Annettiin myös pitkästä aikaa haastatteluja, joissa puhuttiin ihan avoimesti huumeriippuvuudesta. Entinen median kultapoika alkoi saada osakseen myös sympatiaa ja somessa fanit postasivat kuinka supporttasivat lempiartistiaan ihan täysillä ja tukivat vieroittumisessa. Jonah pääsi vieroituksesta keväällä 2020, pelkäsi, että menettäisi kaiken, jos kertoisi olevansa hiv-positiivinen.
Lopulta kuitenkin kerrottiin, tehtiin pitkä päivitys sosiaaliseen mediaan ja vuodatettiin siihen suunnilleen kaikki. Mediassa räjähteli taas, mutta vastaanotto oli pääasiassa myönteinen. Ehkä fanit olivat uskollisia, kuten Jonah oli faneilleen ja ehkä sellainen vilpitön rehellisyys vetosi.
Mitään raitista Jonahista ei katkaisusta huolimatta tullut, ei oikeastaan ihan lähellekään. Kai juhliminen ja ihmiset ja sekoilu vaan oli liian kivaa. Ehkä ei haluttu ajatella, että toipuva addikti retkahtaisi piikkiin kyllä aika helposti.
Toistaiseksi niin ei ole käynyt, vaikka tavallaan kai juorulehdet odottavat, että jonkinlainen retkahdus tulisi. Jonah on kuitenkin taas enemmän kuin ennen vaikeaa riippuvuuttaan - se ylivilkas, jonkin verran töhöilevä ja hölmöilevä bileitä rakastava juhlien keskipiste, jonka seurassa kaikilla on hauskaa. Jonah on lahjoittanut merkittävän summan yhdysvaltalaisiin ja kansainvälisiin hiv-tutkimuksiin, mutta hän ei ole halukas jauhamaan aiheesta enää mediaan. Asia on tiedossa, eikä siitä tarvitse Jonahin mielestä repiä mitään otsikoita. Mies asuu Losissa edelleen, hienossa kattohuoneistoasunnossaan, ja julkaisi vuoden alussa 2021 uuden levyn, joka oli edellistä ankeampi teemoiltaan, mutta samalla myös selkeästi vieläkin suositumpi.
personality:
Jonahin luonteenlaatu on jossain määrin ailahteleva, mikä tarkoittaa lyhykäisyydessään jonkinlaista mielialojen heittelevyyttä, haarkintakyvyn heikkoutta ja oman tunne-elämän kanssa sekoilua. Perusluonteeltaan Jonah on mukava ja hauska sälli, jonka päähän julkisuus ja massintulo ei ole merkittävästi noussut. Hän on aina ollut jonkinlaista isoveli -tyyppiä, sellainen, jolla on iso huolehtimisvietti ja joka katsoo, ettei kukaan jää jälkeen. Kai se jotenkin kumpuaa lapsuudesta.
Jonah on edelleen hyvin ylivilkas, sellainen tyyppi, jonka on vaikea olla paikoillaan ja jonka ajatukset saattavat alkaa harhailla kesken pitkän keskustelun. Tahallaan ei tiputa kärryiltä tai unohdeta kuunnella, kunhan pää vaan käy ihan kierroksilla. Sitä ei voida ymmärtää, kuinka jotkut kykenevät esimerkiksi meditoimaan, koska itselle se olisi totaalinen mahdottomuus. Päässä pyörii koko ajan tuhat ajatusta ja jos ollaan liian kauan tekemättä mitään, niin alkaa kamalasti vaan ahdistaa. Jonahilla on paha tapa ylianalysoida, sortua katastrofiajatteluun ja antaa asioiden kasvaa päässään lumipalloefektinä kohtuuttomiin mittasuhteisiin.
Jonah on aika huono viemään asioita loppuun ja oikeastaan vaan ne jutut, jotka kiinnostavat, saavat täyden huomion. Moneen asiaan ei kyetä paneutumaan, mutta toisaalta niihin mieleisiin juttuihin saatetaan uppoutua ihan täysin.
Jonah on kaikkiaan hyvin surkea aikatauluissa ja hermostuu, jos elämä muuttuu liian strukturoiduksi. Kärsimättömänä ei meinata jaksaa odottaa, turhaudutaan tylsyyteen helposti, lähdetään liian helposti mukaan kaikkeen hölmöön ja halutaan usein kaikki heti tänne. Heiluva ja joka suuntaan säntäilevä, puhelias ja sosiaalinen - sellaiseksi Jonahia voisi ulkopuolinen kuvata. Miehellä on kaikki aina vähän levällään, tavarat hukassa, asiat puolitiessä ja niin edelleen.
Toisaalta Jonah myös polttaa itsensä loppuun helposti ja saattaa väsyä ihan totaalisesti. Kun on rällätty ympäriinsä viikko, niin saatetaan sulkeutua asuntoon moneksi päiväksi pelaamaan vaan koneella ilman ainuttakaan läsnäolevaa ihmiskontaktia. Välillä ei jakseta ihmisiä yhtään. Jonah kärsii tavallaan edelleen siitä samasta kuin nuorempana - piiloutuu sen nauravan maskinsa taakse ja kärsii mielensä demoneista yksin. Tai kyllähän kaikki puretaan kynälle, ja ehkä onkin tietynlainen vastakkaisasettelu siinä, kuinka synkkää ja diippiä settiä Jonah räppää, kun ulos näytetään usein muuta. Jonkinlaisen slim shady -tyyppisen alter egon Jonah on kai itselleen musiikin myötä rakentanut ja toisaalta se myös auttaa, on joku keino olla muutakin, kuin se mitä ulos näytetään. Myös keikoilla voidaan nähdä räjähtävän lavaenergian lisäksi myös jonkinlaista pahoinvointia mikkiinsä sylkevä ahdistunut artisti.
Jos alakulo piilotetaan, niin kaikkia negatiivisia tunteita ei aina kyetä. Jonah on aika nopeasti kiihtyvää tyyppiä ja suuttumus yleensä kyllä myös näkyy. Impulsiivisuus ajaa ongelmiin ja tahattomiin vahinkoihin sekä onnettomuuksiin, mutta toisaalta osataan myös rauhoittua yllättävän nopeasti ja tajutaan pahoitella, jos on oltu kohtuuttomia. Jonah on suuttuessaan yleensä pahasuinen ja osaa loukata pahasti, tavaroita saatetaan pistää paskaksi ja sellaista. Itsesuojeluvaisto on lähellä nollaa, joten senkin takia tulee ajauduttua vähän vaikka mihin ja otettua siipeen.
Räväkkään musta-valkoajatteluun ajaudutaan ihmisten kanssa helposti. Jonathan myös luo ihmisistä usein hyvin nopeasti jonkinlaisen ensivaikutelman, johon saatetaan helposti tukeutua liikaakin. Näin ollen yhtään mulkuimmille tyypeille ollaan sitten itsekin mulkkuja - ja toisaalta toisinpäin, kivat tyypit on sitten kivoja aina, ja lopulta petytään, kun ei ne olleetkaan.
Jonah on yleensä haluttua seuraa, edelleen hän on se hauska ja muut huomioiva kiva tyyppi, vaikka kaikenlaista on tapahtunut. Miehen tietynlainen vilpittömyys vetoaa muihin ja Jonah on kaikkiaan rehellinen tyyppi, mutta itse epäilee helposti muiden sanoja ja kokee vaikeaksi rakentaa luottamusta toisiin. Yleensä hän ekstroverttiluonteena saa kuitenkin ihmisistä energiaa. Läheisistä ihmisistä pidetään varmasti huolta ja osataan kyllä olla toisinaan vähän liiankin omistushaluisia sekä mustasukkaisia, turhistakin jutuista. Ehkä se on jotain menettämisenpelkoa, tai mitä lie.
Kamalasti on tehty ja tehdään töitä sen eteen, että oltaisiin sinut omat hiv-positiivisuuden kanssa. Ajoittain on tosi vaikeaa ja ahdistaa, mutta parempaan päin mennään. Päihteitä Jonah käyttää, joidenkin mielestä liikaa kun ottaa riippuvuusmenneisyyden huomioon. Päihtyneenä Jonah on yleensä vielä normaaliakin vilkkaampi ja rajattomampi sekä valitettavan tapaturma-altis.
looks:
181 senttinen, sillä tavalla melkolailla tavallisen näköinen jäbä on kyseessä. Jonathan on luonut pukeutumisestaan imagoasian ja siksi miekkonen nähdäänkin yleensä vain mustissa tai tummissa vaatteissa, yleensä monta numeroa liian isossa t-paidassa tai hupparissa ja tiukemman mallisissa farkuissa, huppu tai lippis päässä. Silläkin ehkä luodaan jonkinlaista kontrastia persoonan näkyvämpään puoleen. Jonah on aina ollut hoikka ja kropan mallilta sellainen ei-niin-roteva, vaikka jonkinlaista harteikkuutta kuitenkin löytyy. Treenata ei pahemmin jakseta, koska se vaatii liikaa sitoutumista ja kärsivällisyyttä, joten sen isommin omaa vartaloa ei sitten muokkailla, on mitä on. Sen verran on kuitenkin muokkailtu, että toinen käsi on tatuoitu ja tatuointeja on myös rintakehässä ja molemmissa pohkeissa.
Jonah on kasvoiltaan selväpiirteinen, sillä tavalla, että leukalinja on hyvin suoraviivainen ja poskipäät tulevat esiin. Ilmeikäs tyyppi on kyseessä ja usein mielialat näkyvät aina vihreissä silmissä saakka. Olemus on aika levoton, kädet heiluvat puhuessa joka suuntaan ja muutenkaan ei oikein olla paikallaan. Vaalea tukka pidetään helpon lyhyenä, yleensä annetaan olla vaan sekaisin, mutta joskus saatetaan laittaa ihan kevyesti geeliä.
trivia:
xx Ääni jotain tällaista
xx Vaihtanut parikymppisenä äitinsä sukunimeen Schulte, aikaisemmin tunnettiin Jonathan Allbrookina
xx Surkea ruokavalio, joko unohdetaan syödä tai sitten syödään ihan liikaa roskaruokamättöä. On myös auttamattoman surkea kokki.
xx Puhuu englanninkielen lisäksi sujuvasti saksaa, kiitos äidin puolen saksalaisten sukujuurten. Satunnaisissa biiseissä myös esiintyy toista äidinkieltä.
xx Pelaa aktiivisesti koneella ja on nimimerkkinsä kanssa aika tunnettu pelimaailmassa, vaikka kukaan ei oikeaa henkilöllisyyttä siellä tiedäkään. Pelifrendit ovatkin Jonahille jonkinlainen pakokeino todellisuudesta ja julkisesta elämästä. Kaikki koodailujutut kiinnostaa edelleen ja häksäilytaidot on sitä luokkaa, että oikeasti voitaisiin harkita uraa vaikka hakkerina.
xx Ajokkina musta Lexus 500h, ei ole erityisesti mikään autoihminen, mutta onhan se kiva lelu.
FC Nathan Feuerstein
|
|
