madeline "maddie" deadman
29-vuotias, syntynyt 1. päivänä syyskuuta 1991
nainen, hetero, näyttelijä isolla n:llä
U L K O N Ä K Ö
Suurehkot pähkinänruskeat silmät, olkapäiden ylitse soljuvat ruskeat hiukset, vaalea iho, suora nenä...Madelinen piirteissä ei ole juurikaan mitään silmiinpistävää tai erityisen mainitsemisen arvoista. Hiusten tarkkaa tyyliäkään on vaikeaa kattavasti kuvata, kun ne tuppaavat vaihtamaan ruskean sävyään tiuhaan tahtiin, ja aina silloin tällöin niihin ilmestyy myös vaaleampaa sävyä. Mieleenpainuvinta naisessa kenties ovat ilmeikkäät silmät sekä niitä reunustavat tummat, pitkät ripset. Suuria silmiä ei usein olekaan tarvetta koristaa paljolla meikillä, vaan Maddie suosii pelkkää ripsiväriä ja välillä seurana ohutta rajausta. Huulipunaa, aurinkopuuteria ja sen sellaista käytetään vaihtelevasti, kulmat ovat aina tiptop. Kotoa ei myöskään poistuta oikeastaan ikinä hiukset sotkussa, koska kuka nyt haluaisi sellaista nähdä?
Vaatetuksen osalta Madeline seuraa trendejä ja luottaa stylistiinsä kaikissa edustustilaisuuksissa. Itse ei mitenkään erityisesti olla kiinnostuttu muodista ja suunnittelijoista, mutta silti ylltä löytyy juuri niitä nimekkäimpien suunnittelijoiden uusia luomuksia. Vapaa-ajallaan nainen kuitenkin valitsee vaatetuksena pääosin itse, ja silloin ylle valikoituu tyypillisesti joko naisellisia mekkoja avokkaiden tai nilkkurien kera tai tyköistuvia housuja, jotka paritetaan mieleisiin puseroihin ja tennareihin, korkokenkiin tai saappaisiin. Salille ja muihin liikuntaharrastuksiinkin mennään aina trendikkäässä asukokonaisuudessa, koska ne pirun paparazzit seuraavat sitäkin. Silloin harvoin sitten kun ollaan ihan poissa ihmisten ilmoilta päälle voidaan vetäistä myös rennompaa lökäriä, paitaa ja hupparia.
L U O N N E
Keskimmäisen lapsen syndroomaa ei kenties ole tieteellisesti todistettu. Madeline on silti malliesimerkki siitä, mitä lapsesta voi tulla, kun kokee aina jäävänsä sisaruksia vähemmälle huomiolle. "Isi, isi, isi! Kato kato kato!" ei ollut hänelle vain se ohimenevä vaihe lapsuudessa vaan jotakin, joka määrittää naisen elämää vielä tänäkin päivänä. Sen sijaan, että tekisi mitä itse tahtoo ja mikä tuntuu hyvältä, Maddie pyrkii alitajuisesti koko ajan todistamaan olevansa muita parempi. Päätöksensä hän siis tekee monissa asioissa enemmän sen mukaan, mitä isä arvostaa tai mikä näyttää suuren yleisön silmissä hyvältä kuin sen, mitä itse tahtoo. Pähkinänkuoressa elämä on hänelle suorittamista: sitä, että jokaisella elämänalueella täytyy loistaa. Ei riitä, että on tunnettu ja arvostettu näyttelijä, vaan lisäksi pitää pystyä juoksemaan puolimaratoni tuttavia nopeammin, opetella roolia varten puhumaan sujuvaa ranskaa, pitää kroppa virheettömässä kuosissa ja olla mediapelin mestari, ja niin edelleen. Mitä tahansa sitten tekeekin, siinä pitää olla paras - tai vähintäänkin parempi kuin lähimmät kilpailijat. Todellisen perfektionistin tyyliin virheitä ei tietenkään anneta itselle helpolla anteeksi, ja kakkossijaa pidetään usein häviönä. Pääsääntöisesti kaikki asiat joko tehdään viimeisen päälle tai niitä ei tehdä ollenkaan. Tästä asenteesta seuraa, että Madeline on juurikin se tyyppi, jonka kanssa leikkimielisinkin kisa kääntyy usein siihen, että voitosta taistellaan veren maku suussa. Se, joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön.
Madelinesta saatava ensivaikutelma riippuu kovin paljon siitä, missä tilanteessa hänet sattuu tapaamaan. Medialle ja erinäisissä edustustilaisuuksissa nainen on lähes poikkeuksetta ystävällinen ja hymyilee paljon. Nopeat hoksottimet mahdollistavat kekseliään huumorin, jota tulee käytetyksi sopivissa paikoissa. Varsinaisesti vapaalla Maddie saattaa kuitenkin näyttäytyä hankalammin lähestyttävänä, jopa ylimielisenä, koska ei juurikaan pyri ottamaan vieraisiin ihmisiin kontaktia. Syy käytökselle piilee kuitenkin siinä, että nainen on oppinut kantapään kautta varovaiseksi - on tullut huomatuksi, että paparazzit voivat vaania missä tahansa, stalkkeri voi esittää hetken normaalia ja mukavinkin tuttavuus voi lopulta vain pyrkiä hyötymään hänen kuuluisuudestaan. Monelta harmilta välttyy, kun ei edes anna uusille ihmisille tilaisuutta ja näyttäytyy mahdollisimman vähän ihmisten ilmoilla. Itsekuri on kova, joten juhliminen pyritään pitämään maltillisena, eikä juhlista yleensä poistuta minkään satunnaisen seuran kanssa. Järki sanoo, että houkutuksille ei saa antaa periksi - mitä isikin sanoisi, jos lukisi sellaista lehdestä? Silti Madelinen sisäinen polte vain antaa mennä on kova. Pohjimmiltaan hän nauttii olostaan eniten juuri silloin, kun saa hetkeksi unohtaa odotukset ja olla vain villi ja vapaa. Ei olekaan mitenkään ennen kuulumatonta, että kun nainen poikkeuksellisesti suostuu luopumaan estoistaan, hän on seurueessa juuri se, joka nousee pöydälle tanssimaan ja ehdottaa yllätysreissua vaikka Mexicoon. Naisessa on hauskuutta, hulluutta ja seikkailunhalua vaikka kuinka, se vain tuppaa jäämään piiloon.
Täydellisyyden tavoittelu on itsekästä hommaa. Madelinen heikkous sekä ystävänä että siskona onkin se, että hän vertailee itseään noihin ja pyrkii vähintäänkin alitajuisesti olemaan kaikkea noita menestyvämpi. Nainen ei silti iloitse läheistensä epäonnesta, ja itse asiassa tuntee ajoittain jälkikäteen syyllisyyttä, kun tajuaa vaikka vieneensä roolin ystävänsä nokan edestä. Madelinen vahvuus läheisenä on sen sijaan lojaalius. Hollywoodin yleisestä tyylistä poiketen Madeline vaalii läheisimpiä ihmissuhteitaan ja näyttää välittämistään monenlaisin tavoin. Pikkusisko Maeve on varmasti saanut isoimman annoksen (osin vastentahtoista) huolenpitoa ja neuvontaa. Yleisesti läheisille on muutenkin tapana tilaisuuden sattuessa järjestää yllätysjuhlia, toimia muuttoapuna tai vaikkapa käydä puolesta huutamassa pettäjäexälle. Madelinessa on aimo annos myös äitikarhua, joka suojelee lähipiiriään, vaikka se puolikin pääsee esille vain verrattain harvoin. Kumppanina Maddie on niin ikään uskollinen ja omistautuva - niin kuin muillakin elämänalueilla, jos hän kerran päättää johonkin panostaa, hän panostaa siihen tosissaan. Kihlauksensa purkauduttua naisesta ei kuitenkaan ole löytynyt halua ryhtyä parisuhteeseen ja ehdotukset laastarisuhteestakin on tullut aika lailla tylysti tyrmättyä. Madeline pitää silti hauskanpidosta siinä määrin paljon, että on vain ajan kysymys, milloin jonkun kanssa päädytään taas vähintäänkin lämmittelemään lakanoita. Nähtäväksi jää, pystyykö Maddie tosissaan nauttimaan sinkkuelämästä pidemmän päälle. Hieman on jo ollut merkkejä siitä, että 30-vuotissyntymäpäivän lähestyessä ahdistaa, kun ollaankin taas iäisyyden päässä niistä unelmien häistä. Samalla silti on pessimistinä vannottu, että toista kertaa ei lupauduta vaimoksi kenellekään. Ei vastaan kuitenkaan tule ketään, joka ei lopulta paljastuisi ihan yhtä urpoksi kuin se edellinenkin kihlattu.
M E N N E I S Y Y S
Madeline syntyi toiseksi lapseksi perheeseen, jossa isä tuottaja-ohjaaja Marshall Deadman piti kuria näyttelijä-äidin antaessa miehensä toimia perheen päänä. Pikku-Maddie sai hetken aikaa nauttia etenkin äitinsä huomiosta ensimmäisinä elinkuukausinaan, mutta pikkusisko Maeven syntymä joulukuussa 1992 muutti valtasuhteet kertaheitolla. Kun enempää lapsia ei perheeseen sitten siunaantunutkaan, Madelinen kohtaloksi tuli mukautua keskimmäisen rooliin. Siinä oli omat ristiriitansa, kun yritti samanaikaisesti kilpailla isosiskon kanssa taidoissa ja pikkusiskon kanssa suloisuudessa, mutta kummassakin jäi väistämättäkin tappiolle. Madeline oppi siihen, että saadakseen huomiota ja hyväksyntää hänen piti nähdä sen eteen aina vaivaa. Niinpä tyttö kasvoi määrätietoiseksi ja ahkeraksi taistelijaksi, joka harjoitteli aina muita kovemmin ja piti huolen, että oma menestys tuli varmasti vanhempien tietoon. Alituisesta huomiokilpailusta huolimatta Maddie kuitenkin piti siskojaan myös ystävinään ja huolehti äidin kanssa siitä esimerkiksi siitä, että Maeven kengännauhat tulivat solmituiksi. Maddie oli siskoksista myös se, joka kävi salaa mottasemassa nassuun sitä onnetonta poikaa, joka oli rohjennut kaataa pikkusiskon maahan.
Etenkin isän miellyttämisen tarve oli Madelinella niin suuri, että se ajoi pienestä pitäen eteenpäin omia mielenkiinnon kohteita enemmän. Madeline ei oikeastaan ikinä edes haaveillut urasta missään muualla kuin elokuva-alalla, ja hän otti jo peruskouluaikoinaan osaa lähes kaikkiin mahdollisiin näyttelijän uraa tukeviin aktiviteetteihin. Näytelmäkerhojen ohella harjoiteltiin viestintää ja esiintymistä, laulua ja tanssia, kieliä, miekkailua, tennistä, uintia... Ei juuri ollut sellaista taitoa, jota Maddie ei jossain harrastuksessa olisi yrittänyt omaksua. Jokainen omaksuttu taito tietysti sitten myös muistettiin esitellä kotona isille ja äidille, joilta saatu hyväksyntä tuotti enemmän onnellisuutta kuin mikään muu. Siskoille siinä sivussa tuli ehkä joskus myös hehkutettua omista saavutuksista, vaikka tarkoituksena ei ikinä ollut pahoittaa noiden mieltä. Kilpailuvietti oli yksiselitteisesti niin vahva, ettei sitä itse edes huomattu.
Tuskin kenellekään Madelinen tuntevalle oli yllätys, että tyttö joissain koe-esiintymisissä käytyään sai ensimmäisen roolinsa kymmenvuotiaana. Pieniä elokuvarooleja tuli useampia jo ennen viidettätoista ikävuotta, mikä vain kasvatti nälkää, ja tunnettuisuus kasvoi tasaiseen tahtiin. Tytöllä oli tuuria (tai sitten isällä oli näppinsä pelissä) siinä, että tyypillisten teinielokuvien sijaan Madeline pääsi esiintymään lapsirooleihin aikuisille suunnattuihin elokuviin. Siinä oppi paljon vanhemmilta vastanäyttelijöiltä ja vältettiin se yleinen ongelma, että jokin lapsuusajan ikoninen rooli vaikka arpiotsaisena velkopoikana seuraisi mukana hautaan saakka. Madeline sai kasvaa rauhassa näyttelijänä tehden pikku hiljaa vaativampia ja isompia rooleja, kunnes lopullinen läpimurto tehtiin parikymppisenä myöhemmin Oscarin voittaneessa historiallisessa filmatisoinnissa. Onnistumisen tunne oli valtava, vaikka sitä hieman himmensikin se, että isosisko Maya oli tapansa mukaan jälleen ehtinyt edelle ja lyönyt Hollywoodissa läpi jo aikaisemmin.
Läpimurrostaan lähtien ja oikeastaan jo sitä ennen Madelinella on elämässään ollut yksi vallitseva pyrkimys: tulla aina vain paremmaksi ja suositummaksi näyttelijäksi. Raha ja maine eivät itsessään ole naista ajaneet, ja viha-rakkaussuhde mediaan on aina ollut vahva, mutta tarve osoittaa omat kykynsä ja tavoittaa se varmaankin saavuttamaton "huippu" ovat kantaneet aina tähän päivään saakka. Julkisuuden myötä on opeteltu taituroimaan niin paparazzien kuin lehdistön ja oman sosiaalisen mediankin kanssa silläkin hinnalla, että on jouduttu luopumaan paljosta. Madeline on muutamaa nuoruuden ylilyöntiä lukuun ottamatta uskaltanut heittää pidemmäksi ajaksi hyvästit julkkisminälleen vain kaukomatkoilla. Luottamus vieraisiin ihmisiin on ollut koetuksella siitä lähtien, kun oman läpimurron jälkeen itsestä vuoti julkisuuteen kuvia yksityisten allasbileiden kosteilta jatkoilta, ja siksi uudet ihmissuhteet on pitkälti pyritty pitämään salassa kaikilta paitsi lähipiiriltä.
Madelinen elämässä ei ole ollut oikeastaan kuin yksi suuri takaisku, jota edelsi hänen elämänsä onnellisin vaihe. Pessimistinen ja uraorientoinut nainen nimittäin kaikkia odotuksia vastoin rakastui 27-vuotiaana mieheen, jonka elämäntyyli vastasi hänen omaansa. Heistä tuli voimapari - se pariskunta, joka postasi ihania lomakuvia Instagramiin ja jonka näyttäytyessä lähes missä tahansa julkisella paikalla kamerat välkkyivät tauotta. Sekä Maddie että mies saivat uralleen ja julkisuuskuvalleen entuudestaan nostetta toistensa avulla, ja siksi pidettiin huoli siitä, että myös yhteenmuutto ja kihlaus muistettiin jakaa myös suuren yleisön kanssa. Vaikka suhteessa alkoi olla kaikenlaisia ongelmiakin, ne pyyhkäistiin maton alle. Haittasiko se nyt niin, jos toisen kanssa ei aina ollutkaan niin kivaa tai jos huomasi, ettei edes oikeasti välittänyt, jos toinen pettikin? He olivat kuitenkin ulkoisesti se täydellinen pari, se sai luvan riittää. Vielä loppusyksystä 2020 Madeline suunnitteli innolla häitä uskotellen itselleen, että niiden jälkeen heistä tulisi onnellisia. Sitten koitti se ilta, jona kihlattu pyysi istumaan alas ja sanoi, ettei jaksanut enää. Ei mennä naimisiin, otetaan pieni tauko, katotaan sitten miltä tuntuu... Madelinelle tauosta puhuminen tarkoitti samaa kuin kumppani olisi suoraan ilmoittanut haluavansa erota. Niinpä siitä pistettiin pystyyn elämän suurin itkunsekainen riita, jonka päätteeksi sormus heitettiin takapihan uima-altaaseen.
Suhde, joka alkaa julkisuudesta, varmasti myös päättyy julkisuuteen. Niin kävi myös Madelinen tapauksessa. Vaikka hän yritti parhaansa mukaan kontrolloida mediaa, ei hän mahtanut mitään sille, että pelkkä tieto "unelmaparin" erosta sai aikaiseksi hirveän mylläkän. Kaiken huippu oli se, kun kihlauksen purkautumisen ja erilleenmuuton aiheuttaman kohun jo hieman laannuttua ex-kihlattu päätti humalapäissään paistatella päivää jonkun uuden naikkosen kanssa. Madeline sai tietää siitä hienovaraisesti, kun hänelle alkoi joka tuutista sataa haastattelupyyntöjä siitä, mille nyt tuntui, kun entinen kuppani oli löytänyt niin nopeasti uuden. Oletko katkera? Päättyikö suhteenne kolmiodraamaan? Oletko itse löytänyt jo uuden? Minne menikin, tuntui että se kysymystulva seurasi. Jopa kaverit jaksoivat kysellä. Madelinesta tuntui, että oma ura oli yhtäkkiä unohtunut, eikä hän ollut enää kuin joku säälittävä ex-kihlattu. Naisesta löytyi edelleen sen verran sisua, että pelkän odottamisen sijasta hän päätti itse korjata tilanteen. Jos hän saisi uralleen uutta nostetta, kohut unohtuisivat. Tämä ajatus mielessään Maddie antoi agentilleen tehtäväksi etsiä itselleen uudenlainen rooli, joka varmasti saisi suuren yleisön huomion. Nyt Madeline on sitten ensimmäistä kertaa elämässään kiinnitetty klassiseen romanttiseen komediaan. Nähtäväksi jää, miten rakkauteen pettyneeltä perfektionistilta luonnistuu taiteilu mukavuusalueen ulkopuolella.
N I P P E L I T I E T O J A
- puhuu jonkin verran espanjaa, ranskaa, italiaa ja venäjää
- osaa miekkailla, harjoittelee ajoittain edelleen
- pitää matkustelusta, tanssimisesta ja musiikista
- urheilee paljon, pelaa mielellään kori- ja lentopalloa
- on huono olemaan jouten --> kotonakin on usein joku projekti
(kuten kaappien siivous tai ystävän juhlien suunnittelu) menossa